perjantai 30. syyskuuta 2011

Chuck Norris syö voita, Pekka Puska ei

Media on taas väärällään keskustelua voista, tuosta myrkyistä suurimmasta. Voi valmistetaan niinkin kyseenalaisista tuotteista kuten maidosta ja kermasta. Joskus joku saattaa innostua ja lisätä joukkoon jopa suolaa makua antamaan. Kukaan ei ole elämästä vielä hengissä selvinnyt ja uskoakseni se on voin syytä. Lukuunottamatta Chuck Norrisia, joka syö vain voita, kuolleisuus voinsyöjien klaanissa on täydet 100%. Niin tosin on kaikkien muiden ryhmien kohdalla, jopa margarinistien tapauksessa. 

Ainoa, joka Chuck Norrisin ohella elänee ikuisesti, on kaikkien ruokaan liittyvien jutukoiden asiantuntijana tunnettu Pekka Puska. Onhan hän kohottanut itsensä vähintään yhtä jumalalliseen asemaan kuin fanit ympäri maailman ovat kohottaneet Chuck Norrisin. Miesten erona on lisäksi se, että Mr. Norris tekee kuten on oikein, ilman turhia paskanpuhumisia. Mr. Puska taas puhuu paljon paskaa ilman turhia tekemisiä ja näyttöjä.

Voin kulutus on kasvanut Suomessa 20 prosenttia viime vuodesta. Ruotsissa osassa kaupoista voi on sen suosion takia loppunut. Mitäpäs me ruotsalaisista, jotka ovat varmaan suurimmassa osassa asioita valovuosia meitä edellä, mutta myös Suomessa saattaa pula iskeä. Olisiko meidän syytä olla huolissamme? Pekka Puska on huolissaan, koska uskoo voin lisäävän sydäntauteja. Omalta kohdaltani huolenaiheena on, saanko omaan jääkaappiini voita. Chuck Norris ei välitä muiden huolista.

Pekka Puska vähättelee suomalaisten innostusta luonnolliseen ruokaan toteamalla voin kulutuksen olevan vain ohimenevä muoti-ilmiö. Hänen mukaansa duunarit tuskin syövät voita. Eivät tietenkään, koska voin kulutus liitetään hiilihydraattien välttelyyn ja hiilareiden välttelijät ovat Puskan ja ystävänsä Fogelholmin mukaan elitistejä. Joten perusduunarilla ei liene varaa ostaa voipakettia, vaan taloudellisista syistä tämä ostaa mieluummin tuplahintaisen margariinirasian. Hetkonen. Ehkä ristiriitaista, mutta mikäpä näillä herroilla ei olisi.

Puska vetoaa jatkuvasti tuhansien tutkimusten olevan ravintosuositusten taustalla. Kuitenkaan hän ei tietääkseni missään vaiheessa ole nimennyt tällaisia tutkimuksia. Kari Salminen pyysi syksyllä 2010 MOT-ohjelmassa nimeämään mielipiteitään tukevia tutkimuksia. Hän ei osannut nimetä. Olemattomia tutkimuksia ei olisi Chuck Norriskaan tiennyt.

THL:n sivuilla on listattu tämä tuhansien tutkimuksen luettelo. Anteeksi, listassa olikin 15 tutkimusta. Tutkimukset on tiivistetty osuvasti tässä blogissa. Joko kellot soivat? Onko voi siis vaarallista? Puskan mukaan voi ei ole yhtäkkiä muuttunut terveellisemmäksi kuin aikaisemmin. No ei varmasti olekaan, eiköhän se ole sitä samaa voita kuin aina ennenkin. Ja yhtä vaarallista kuin tuhannet tutkimukset ovat kautta historian osoittaneet. Vai viisitoista? Eipäs, vaan kaksi.

Reijo Laatikainen on Pronutrionist-sivullaan tutustunut metatutkimuksiin, jotka kertovat karua kieltään siitä, että historian aikana tasan kaksi tutkimusta on 1960-luvulla osoittanut tyydyttyneen rasvan ja sydänsairauksien yhteyden. Lienee pikkuvikoja, mutta kumpikaan ei täytä hyvän tieteellisen tutkimuksen kriteereitä. Olkaamme ylpeitä, sillä toinen oli surullisenkuuluisa suomalainen mielisairaalatutkimus. Toisesta saamme kiittää norjalaisia

Puska toteaa THL:n olevan asiantuntijalaitos, joka perustaa suosituksensa koviin faktoihin. Ilmeisesti faktat ovat yhtä kovia kuin esimerkiksi kovana rasvana tunnettu kookosöljy, joka on jo nestettä +25 asteen lämmössä. Todellinen asiantuntija osoittaisi faktat, joiden perusteella päätökset ja suositukset tehdään. Chuck Norrisin tapaan todellisen asiantuntijan ei tarvitse toistaa olevansa asiantuntija vaan hänen tekonsa puhuvat puolestaan. Pekka Puskan puolestapuhujien joukko puolestaan pienenee koko ajan. Itse puhun vain omasta puolestani.

Hesarin juttuun liittyen epätoivoisin kommentti Puskalta on vetoaminen voin hiilijalanjälkeen, koska voi tulee lehmästä. En tiedä tarkasti, mitä Puska lautaselleen kerää, mutta en usko (tämä ei ole tieto) hänen olevan kasvissyöjä. Kuitenkin se naudanlihakin on peräisin siitä lehmästä. Siitä, jonka hiilijalanjälki on kova. Entäs margariinintekemiseen suunnitellut teollisuuslaitokset, onko niillä jalanjälkeä? Entäs prosessointilaitokset, josta siitä alkuperäisestä maidosta poistetaan rasva? Pekka-kulta, Pekka-kulta, herää jo, herää jo. Chuck Norris tuskin jaksaisi kuunnella Pekkaa minuuttiakaan.

Järkevän kommentinkin jutusta löysin. Puskan mukaan THL ei ryhdy toimenpiteisiin voin kulutuksen laskemiseksi. Vaatinee Puskalta uhrauksia olla puuttumatta minun ja Chuck Norrisin kaltaisten ihmisten syömiseen. Olisinpa halunnut nähdä toimenpiteet, joilla Puska minua estäisi voita syömästä. Ja varsinkin Chuck Norrisia.

On käsittämätöntä toimintaa jopa Pekka-Jong Ililtä kieltää, ettei uusia tutkimustuloksia ole lainkaan tullut. Tietääkseni maailmassa julkaistaan paljon tutkimuksia, ja joka päivä. Ja ruokaan ja rasvoihin liittyviä tutkimuksia julkaistaan myös varsin tiheään tahtiin. Miten kukaan voi kiistää, ettei uusia tutkimuksia ole?? Jos on kymmenentuhatta tutkimusta, aina voi ottaa mieleisiään näkökohtia esille. Jep, niin voi, ne kaksi. 

Itse olen viime aikoina suhtautunut entistä kriittisemmin lähes kaikkiin asioihin, joita mediassa esiintyy. Yllä olevan kaltaisten juttujen takia ravintoasioihin vielä kriittisemmin. Ja Pekka Puskan lausumisiin äärimmäisen kriittisesti. Itsekin elin vuosia siinä uskossa, että voi on vaarallista. En usko siihen enää. Eikä usko Chuck Norriskaan. 

Vaikka voin syönti muoti-ilmiönä jossain vaiheessa hiipuisi, en aio itse enää margariineihin koskea. Mieluummin kuolen mahdolliseen sydänkohtaukseen kuin syöpään. Kaikki luonnosta tuleva ei ole terveellistä ja kaikki tehtaasta tuleva ei ole haitallista. Mutta voi on voita, voi on luonnontuote ja voi on hyvää! 

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Luomukana sanoo kot kot kot

Yle julkaisi 20.9.2011 uutisen, joka kertoo miten suuret ruokatalot Atria, HK ja Saarioinen eivät halua tuottaa luomubroileria, koska se sisältää suuremman salmonellariskin. Mielenkiintoinen väittämä, varsinkin kun HK:n omistaman Kariniemen kertoo Kysymyksiä ja vastauksia -sivullaan 8.10.2010 syynsä, miksi eivät luomubroileria tuota. Nämä luetellut syyt ovat luomun korkea hinta, korkea hiilijalanjälki ja ympäristökuormitus pitkän elinajan takia ja huonompi maku. Ainoastaan sivulauseessa on mainittu ulkoilusta mahdollisesti aiheutuva altistuminen sairauksille ja petoeläimille (samassa sivulauseessa). Kyseisen asiakaspalautevastauksen viimeinen lause kuuluu:

Tällä hetkellä kuluttaja ei valitettavasti vielä ole valmis maksamaan niin suurta premiumhintaa, jotta luomutuotanto tuottajille olisi kannattavaa.

Yllä olevan vastauksen perusteella jotenkin epäilen HK:n motiivia luomutuotantoon. HK on julkinen osakeyhtiö ja jo lain mukaan sen tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen. Kuluttaja ei valitettavasti  ole vielä valmis maksamaan. Kuulostaa siltä että bisneshaluja olisi.  Jos yritys ei jotain tuotetta tee, on kyse siitä, ettei se saa tarpeeksi katetta.

Miksi pitää esittää olevansa muka huolissaan salmonellasta, jos todellisuudessa on kyse rahasta? Jos luomubroilerin kysyntä tästä lisääntyy ja kuluttajat ovat siitä valmiita maksamaan, uskotteko että HK jättäytyy kilvasta pois eettisten syiden takia. Niin minäkin uskon. Enpäs usko. Ettekä tekään.

Saarioisen imagoon äitien tekemästä ruuasta luomu sopisi kuin eines roskalavalle. Iloinen, taitava ruuanlaittaja kokkaa hymyssä suin kilteille lapsille, jotka leikkivät ulkona. Maisemassa on oma maatila, lehmiä ja luomukanoja. Vai miten iskisi kohderyhmään sama iloinen äiti, joka kanalaan mennessään desinfioituu ja pukeutuu avaruuspukuun, kun käy hakemassa liejukanan (marinoitu broileri) syötäväksi. Minun mieleeni ei vaikuta äitien tekemältä. Toisaalta muutenkin imago äitien tekemistä eineksistä ei oikein osu. Jos äidit tekee ite ruokansa, ei kai ne mitään eineksiä syö.

Atria taitaa oikesti pelätä tauteja kuten Pekka Puska kaikkea aitoa. Ylen uutisessa 18.7.2009 yritys kertoo, ettei salmonellariskin takia ottaisi luomukanoja, vaikka saisi ilmaiseksi. Tuoteturvallisuus johtaja Merja Leinon mukaan: On lähes mahdotonta ajatella, että ottaisimme sellaisen riskin, että jokin eläintauti siirtyisi teurastamon kautta meidän broileriketjuun. Niinpä, mutta lähes ei ole ihan. Katsotaan muutama vuosi eteenpäin. Kuka lyö vetoa? Jotenkin en usko Atriankaan etiikan olevan niin korkealla tasolla, ettei sitä rahalla saisi muutettua. Varsinkin, kun Eviran mielestä luomukanat eivät ole sen salmonella-alttiimpia kuin muutkaan. Sitä paitsi kuka sitä kanaa raakana syö? Muistaakseni siipikarja on opetettu ala-asteelta lähtien kypsentämään, ettei tulisi salmonellaa. Tuskin se silloinkaan oli luomua.

Jälleen Ylen mukaan 18.7.2009 luomukanalle ei ole jakelukanavia, vaikka markkinoita olisikin. Mielenkiintoista, että kuluttaja uskaltaa sitä syödä. Luulisi, että noista jutun 3000 ilmaiseksi jaetusta luomukanasta tautia löytyisi suuremmalla todennäköisyydellä kuin myyntiin kasvatetusta kanasta. Monestako luomukanasta johtuvasta salmonellatapauksesta olette kuulleet viime vuosina. En minäkään. Tai en ainakaan muista kuulleeni.

Ruotsista luomukanaa saa. Tanska on luomun edelläkävijämaa, jossa monissa ravintoloissa luomu on jo itsestäänselvyys. Lienevätkö sitten niin paljon edellä tai perässä meitä, etteivät taudit pelota. Onkohan tässä pohjimmiltaan kyse isojen elintarvikeyhtiöiden muutoshaluttomuudesta. Toisaalta muutoksen ja uusien tuotteiden luulisi olevan arkipäivää, ainakin pitäisi olla jos meinaa kilpailussa pärjätä. Enpä tiedä.

Luomubroileria kasvatetaan jo Suomessakin. Toivottavasti onnistuu ja markkinoita löytyy. Niin joo, tiedän kanan ja broilerin eron, mutta menee ne termit sekaisin käytössä, tai siis että kaikesta tulee puhuttua kanana, kuten tässäkin tekstissä. Oikeastihan kana on lintu, joka tekee munia ja broileri on syötäväksi jalostettu ötökkä.

Teksti jäi pariksi tunniksi muhimaan ja odottamaan julkaisua ja törmäsin sillä välin hauskaan sattumaan. Tai no, ei ole hauskaa olla vessassa tietämättä kumpi pää pitäisi pönttöä kohti olla, kun olo on kuin poliitikolla, eli paskaa tulee molemmista päistä. Jos joku kehtaa, voisi kysellä HK:lta, Atrialta ja Saarioiselta epidemian syistä. Onkohan se luomukana? Hauskinta olisi, jos joku näistä firmoista olisi toimittanut normaalibroileria ravintolaan ja tartunta olisi sieltä lähtöisin.

Itse en ole mikään luomun suurkuluttaja, mutta en missään nimessä vastustajakaan. Joskus ostan jotain, mutta kyllä se hinta ainakin itsellä rajoittaa, vaikka sinänsä ajatus kannatettava onkin, sanoo Jussi Tammisola mitä tahansa. Voi olla, että ostaisin enemmänkin. En tiedä. En tiedä myöskään, oliko tässä tekstissä mitään järkeä. Kunhan pohdiskelin.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Appelsiinit ovatkin myrkyllisiä

Appelsiinimehu ei olekaan niin terveellistä kuin on kuviteltu. Suomessa on julkaistu uusi tutkimus, joka kiistatta osoittaa appelsiinimehun olevan terveydelle erittäin haitallista. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt joivat päivittäin appelsiinimehua, kun taas verrokkiryhmä ei. Koeryhmä sai vakavia oireita päänsärystä ja huimauksesta oksenteluun ja kouristuksiin asti. Verrokkiryhmällä vastaavia oireita ei ollut. Vielä ei tiedetä, mikä appelsiinimehussa oireita aiheuttaa.

Myös kommentit maailmalta tukevat osittain tuloksia. Koeryhmän oireet olivat vakavia ja aihe vaatii ehdottomasti lisää tutkimuksia. Lisää tutkimuksia on tehtävä, jotta selviää, onko kyseessä itse appelsiinin vaarallisuus vai mehun valmistusprosessissa syntyvä ominaisuus. Siihen asti tutkijat suosittelevat ihmisiä pidättäytymään appelsiinimehun juonnista. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL tyrmää tutkimustulokset.

Appelsiineja ja appelsiinimehua on tähän asti pidetty terveellisenä ja varsinkin hyvänä C-vitamiinin lähteenä. Nämä oranssit hedelmät ovat peräisin Kaakkois-Aasiasta, jossa niitä on viljelty jo tuhansia vuosia. Kaupan liitto pelkää nyt appelsiinien ja mehujen jäävän hyllyihin pilaantumaan. Liiton viestintäjohtaja Minna Rantala kehottaa ihmisiä kuitenkin välttämään paniikkia. Hänen mukaansa tuloksista johtopäätösten vetäminen on ennenaikaista eikä syytä ostoboikottiin ole.

Tässä uutineen pääpiirteissään. Ei mainintaa koejärjestelyistä, tutkimuksen kestosta, muista eroista verrokkiryhmien ravinnon välillä tai virhemahdollisuudesta. Ainoastaan huomiota herättävä otsikko ja johtopäätös, joka ei välttämättä ole oikeasti edes tutkimustulos. Valitettavasti tätä ovat tutkimustulosten julkaisut nykyään. Itse on otettava selvää, jos haluaa nähdä kohuotsikoiden taakse. 

Kokeessa ei tutkittu tätä aihetta, silti tulokset ilmoitettiin kuin olisi tutkittu. Sanomatta jätettiin myös, että "koelaboratoriona" toimi sukulaisen häät. Olin itse koehenkilö ja melkoisessa krapulassa aamulla, joten aamiaisella nautittu appelsiinimehu tuli takaisin hetken päästä. Puolisollani kankkusta ei ollut. Näin ollen muillakin olosuhteilla appelsiinimehun lisäksi saattoi olla vaikutusta. Itse en aio koetta uusia, oli nimittäin sen verran paha olo. Kaikkiaan tutkimuksessa tutkittavina oli kaksi henkilöä, tutkimuksen keston ollessa tuo yksi aamu.

Yllä uutisoitu ja otsikoitu valheellinen tutkimustulos ei juuri poikkea tämän päivän uutisoinneista. Tärkeitä faktoja ja lähteitä jätetään kertomatta ja lähdekritiikkiä ei ole olemassakaan. Valitettavasti myös tutkijoiden tai ehkä enemmänkin tutkimusten rahoittajien vetämät johtopäätökset tuloksista ovat usein aivan muuta mitä data osoittaisi. Toimittajien ja tutkijoiden etiikkaan ja ammattitaitoon sekä juttujen objektiivisuuteen ei voi luottaa. Toimittajille tärkeintä ovat isot otsikot ja varsinkin nettijutuissa klikkausten määrä. Tutkijoille tärkeintä on rahoittajan miellyttäminen. Viis totuudesta. 

Ihmettelin aikanaan historiantunnilla, miten eri sodissa tiedotusvälineiden kautta tullut propaganda upposi ihmisiin totuutena. Jos itse ei vaivaudu ajattelemaan ja kyseenalaistamaan, tuntuu se uppoavan nykyäänkin, varsinkin kun media näyttää pitävän ihmisiä aivan idiootteina. Ehkä me annamme siihen mahdollisuuden, on sota tai ei.

torstai 1. syyskuuta 2011

Tutkimustulospropagandaa vai superruokaa

Viime aikoina olen seurannut paljon erityisesti ruokaan liittyvien tutkimustulosten uutisointeja. Lähes poikkeuksetta niin sanotun virallisterveellistä - eli sen mitä meille suositellaan syötäväksi - ruokavaliota edes jollain lailla ehkä mahdollisesti jossain määrin puoltavat tulokset uutisoidaan hehkuttaen tutkimuksen erinomaisuutta ja jopa lyttäämällä vastakkaiset tutkimukset. Virallisen ruokavalion vastaiset tutkimukset taas yritetään penkoa mahdollisimman tarkasti, josko sieltä löytyisi jotain huomautettavaa. Jos tulokset ovat selviä, yritetään sitten vedota muihin argumentteihin. 

Tieteeseen pitäisi kuulua objektiivisuus. Nollahypoteesi tarkoittaa tutkimuksen perusolettamusta. Olkoon nollahypoteesi esimerkiksi, että tyydyttynyt rasva aiheuttaa sepelvaltimotautia. Noh, kun tutkija sitten tutkii ihmisiä ja ruokavaliota (tai mitä hyvänsä) ja tulokset osoittavatkin, ettei tyydyttyneen rasvan ja sepelvaltimotaudin välillä olekaan mitään yhteyttä, nollahypoteesi pitäisi hylätä. Mutta hylätäänkö se?

Ravintotutkimuksissa (mukaan lukien kolesterolitutkimukset) on 1950-luvulta Ancel Keysin surullisenkuuluisasta tutkimuksesta asti pidetty nollahypoteesi poikkeuksetta voimassa, on tutkimustulos ollut mikä hyvänsä. Tuloksia kerrotaan valheellisina, tutkimusasetelmaa muutetaan kesken tutkimuksen tai kerrotaan tuloksina jotain, mitä ei edes tutkittu. Poliitikot uskovat, ihmiset uskovat, ruoka- ja lääketeollisuus hyötyy. Ei kai vain meidän maa(ilma)ssamme korruptiota ole?

Ne, jotka julkaisevat erilaisia tuloksia - on tutkimus tehty hyvin tai huonosti - ammutaan alas. Nykyajan noitavainoa. Ei tieteen tällaista pitäisi olla. Otin muuten nimenomaisen esimerkin sen takia, ettei yksikään hyvin tehty tutkimus osoita tyydyttyneen rasvan yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, vaikka niin yleisesti luullaan ja uutisoidaan, määrätään statiineita ja niin edelleen.

Suomessa leipä on pyhä asia, ei niinkään enää nykyään tavalliselle kuluttajalle, vaan medialle ja leipäteollisuudelle. Kaikki tulokset, joissa leipä on edes jollain lailla mukana, nostetaan jalustalle. Toisenlaiset tutkimukset ovat kerettiläisiä eikä niitä pitäisi missään tapauksessa uskoa. Käyn läpi muutamia viime viikkoina kotimaisissa lehdissä julkaistuja tutkimustuloksia.

Hesari uutisoi 30.8.2011, miten karppaustutkimuksen takana on amerikkalainen lihateollisuus. MTV3 pistää vielä sensaatiohakuisemmaksi ja väittää otsikossaan karppausta lihateollisuuden salajuoneksi. Luonnollisesti ei-karppaavat ihmiset ovat innoissaan. Anoppikin rupesi kertomaan, miten olemme olleetkaan väärässä ruokavaliomme suhteen. Edellisenä päivänä oli vielä ollut anopin kolesterolipelkoa lietsova juttu lehdessä. Ilmeisesti vähähiilihydraattisen ravinnon edut on tutkimuksilla todistettu niin selvästi, että aletaan käyttää alasampumiseen jo näitä sekundäärisiä argumentteja.

Lieneekö tutkimusten rahoitusta tutkittaessa kuitenkin syytä muistaa, että tahot, joiden intresseissä jokin asia on, sitä haluavat myös tutkia. Kuka rahoittaa pääsääntöisesti statiinitutkimuksia? Lääketeollisuus. Kuka rahoittaa margariinitutkimuksia? Margariiniteollisuus. Leipätutkimuksia? Leipäteollisuus. Puututkimuksia? Metsäteollisuus. Tajuatteko pointin. Rahoittajalla ei pitäisi olla merkitystä, jos tutkimus on kunnolla tehty.

Tämän kyseisen selvityksen takana on kaksi ruotsalaista radiotoimittajaa, jotka ovat julkaisseet kirjan ja näin saivat mainosta sille. Ruotsalainen karppausmyönteinen Kostdoktorn-sivusto on käynyt läpi 14 kunnolla tehtyä tutkimusta, jotka ovat osoittaneet vähähiilihydraattisen ruokavalion olevan painon- ja terveydenhallintaan virallisterveellistä ruokavaliota parempi. Näistä 14:sta tutkimuksesta 8 on toteutettu ilman lihateollisuuden (ja Atkinsin tutkimussäätiön) rahoitusta. Jutussa mainittiin myös, että karppaajat syövät paljon kasvihuoneissa kasvatettuja kasviksia, joiden hiilijalanjälki on suuri. Voi hyvää päivää, eikö se lihan jalanjälki ollutkaan iso ja kasvisten pieni? Vihreä Lanka -lehdessä olleen tutkimustuloksen mukaan lihan jalanjälki on paljon isompi. Entäs jos luopuukin lihasta, mitä sitten syödään, jos kasviksiakaan ei saisi maistella?

Ruisleipä on suomalaista superruokaa, hehkuttaa Yle 28.8.2011. Väitöstutkimuksen uutisointi kertoo, miten ruisleipä on erinomainen tuote ja auttaa painonhallinnassa. Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että verrokkiryhmä on korvannut vehnäleivän ruisleivällä. Kappas, että ruis saattaakin olla vehnää terveellisempää. Vehnäkin taitaa olla pieniä kiviä terveellisempää. Ylen mukaan suoliston bakteerit saavat ruisleivästä ravintoa. Miksiköhän tätä bakteerien uurastusta kutsutaan kansankielellä? Ai niin, se on hienompi ilmaus sille, että pierettää. 

Korkea insuliinivaste tarkoittaa yleensä korkeaa glykeemistä indeksiä, jollainen vehnäleivällä on, kun taas ruisleivällä se on matala, joten ruisleipä on niin sanottua hidasta hiilihydraattia. Vai mitenkäs se menikään? Täältä löytyy tutkimustuloksia aiheesta. Eikun ruisleipä olikin nopeaa hiilaria. 

Tutkimuksissa havaittiin, että korkean insuliinivasteen aiheuttavat viljatuotteet, kuten vaalea vehnäleipä, lisäsivät tulehdukseen liittyviä rasvoja, kun taas runsas rasvaisen kalan käyttö vähensi useita tulehdukseen liittyviä ja sokeriaineenvaihduntaa heikentäviä rasvoja. 

Jostain syystä Yle mainitsee vain ruisleivän terveellisenä, vaikka oikeasti puhutaan kalan vaikutuksista. Kokeen asetelma oli, että koeryhmälle syötettiin ruisleipää, rasvaista kalaa ja mustikoita. Verrokkiryhmä ei syönyt, mutta söi siis vehnäleipää. Onkohan mustikka terveellistä? Onkohan rasvainen kala terveellistä? Miksi ne piti ottaa ruisleivän rinnalle tutkittavaksi. Kenties siksi, ettei ruisleipä yksinään olisikaan mikään terveystuote? Mustikan ja rasvaisen kalan kanssa varmasti terveys kohentuisi, vaikka ruisleivän sijaan olisi syöty natriumnitriittiä. Käsi ylös, kenen mielestä tutkimus siis ehdottomasti osoittaa ruisleivän terveellisyyden!

MTV3 kertoi lukijoilleen ilouutisen, sillä perunakin on superruokaa! Tutkimuksen on rahoittanut Amerikan maatalousvirasto. Kyseisessä tapauksessa koehenkilöt söivät päivittäin 12-16 perunaa, jonka seurauksena heidän verenpaineensa laski ja he eivät lihoneet. Ja ilmeisesti tämän takia peruna on superruokaa, kunhan sen vain kypsyttää mikrossa. Itse etsisin syitä mieluummin sieltä, mitä tutkimusryhmän jäsenet jättivät ruokavaliostaan pois. Jos syö päivässä 12-16 perunaa, ei paljon muuta varmasti tarvi syödäkään. Vaikuttaa aika yksipuoliselta ravinnolta. Harvardissa tehdyn meta-analyysin (analysoidaan useita jo tehtyjä tutkimuksia) mukaan perunatuotteet lihottavat jopa virvoitusjuomia enemmän. Molempien tutkimusten tuloksia on varmaankin tulkittu oikein, mutta kumpi tutkimuksista on uskottavampi?

Kaura on superruokaa, kertoo MTV3. Artikkelin on tuottanut Suomen kaurayhdistys ry. Valitettavasti en löytänyt jutusta tutkimusviitteitä. Juttua kommentoinut professori Matti Uusitupa on vanhan liiton mies ja ehdottomasti kovaa rasvaa vastaan.

Muutenkin virallisista suosituksista poikkeavien ruokavalioiden uutisointi on monelta osin epäonnistunutta. Esimerkkinä Turun Sanomien juttu 31.8.2011. Jutun perusteella hiilihydraattien vähentäminen koitui melkein kuolemaksi. Näyttää paremminkin, miten ennestään syömishäiriöinen himotreenaaja unohti syödä ja juoda ja joutui sen takia sairaalaan. Ja nestehukka nyt iskee jokaisella ruokavaliolla, jos ei juo. Ennenkuin kuitenkaan juo, kannattaa muistaa, että veden juominenkin on vaarallista.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota käsittelevissä jutuissa lähes jokaisessa kerrotaan, miten on kyse hiilihydraatittomasta ruokavaliosta, miten kukaan karppaaja ei syö marjoja, hedelmiä, juureksia jne. Syödään vain lihaa, voita ja kermaa. Itse syön todennäköisesti vähemmän lihaa kuin aikaisemmin, mutta kasviksia, juureksia ja marjoja huomattavasti enemmän. Hedelmiä kenties saman verran. 

Foorumikeskustelujen perusteella lienen keskivertokarppaaja niiden joukossa, ketkä itseään karppaajaksi kehtaavat sanoa. Kun leipämannekiini Mikael Fogelholm on viikoittain lehdissä tyrmäämässä karppausta ääri-ilmiönä, hän puhuu ihmisistä, jotka ovat jättäneet kaikki hiilihydraatit pois. En tiedä yhtään tapausta. Samaan aikaan hän itse kehottaa vähentämään sokeria ja valkoista viljaa. Osittain siis sama asia. Mutta vain osittain.

Media ja suurteollisuus tuntuvat pitävän ihmisiä idiootteina, jotka uskovat kaiken, mitä heille kerrotaan. Mikä tahansa tutkimustulos tuleekin vastaan, suosittelen olemaan uskomatta sitä sokeasti ennenkuin olette hankkineet lisätietoja. Tyhmäksi ei tee se, ettei tiedä asioita, vaan se, ettei ota niistä selvää ja uskoo sokeasti kaiken, mitä eteen kannetaan. Älä siis ole tyhmä, vaan kyseenalaista. Muitakin kuin ravintouutisia.